VTT, FM Olli Matti Hokkanen
Väitöskirjassani tarkastelin uuden suomalaisen kaupunkipolitiikan institutionalisoitumisen keinovalikoimaa, ja syvennyin esimerkiksi suomalaisten kaupunkien kaupunkistrategioihin. Tunnistamistani vahvoista kollektiivisesti toimivista kaupungeista tarkastelin Vaasaa. Kuvasin Vaasaa vahvaksi oman tien kulkijaksi, joka on pyrkinut luomaan itsestään Pohjolan energiapääkaupungin. Vaasa on jatkanut strategista kehitystyötään samalla teemalla aina tähän päivään saakka.
Tässä blogikirjoituksessa palaan nyt Vaasan kehitykseen kiinnittämällä huomioni kaupungin strategiaan 2022-2025. Esittelen kehittämisehdotukseni kaupunkistrategiatyön jatkamista varten, nyt kun kuntavaalit lähestyvät keväällä 2025. Syvennyn kirjoituksessani Vaasan kaupunkistrategian pitkän aikavälin kasvun tavoitteeseen, jota voitaisiin mielestäni kehittää neljästä syystä.
Miksi Vaasan strategista kasvutavoitetta tulisi kehittää?
I Uusi kaupunginvaltuusto kohdistaa huomionsa kasvutavoitteeseen
Uuden kaupunginvaltuuston aloittaessa toimintansa kaupunkistrategia laaditaan joko kokonaan uudestaan tai nykyinen strategia päivitetään. Molemmissa tapauksissa valtuusto tulee kiinnittämään kasvun tavoitteeseen huomiota: se voidaan poistaa, se voidaan pitää ennallaan tai sitä lasketaan tai nostetaan. Oletan, että vuonna 2025 aloittava uusi valtuusto haluaa yhä tavoitella väestönkasvua ja pitää Pohjolan energiapääkaupunki -visiosta kiinni. Tämän tahtotilan saavuttamiseksi strategiassa on linjattu, että Vaasan on kasvettava 100 000 asukkaan onnelliseksi suurkaupungiksi. Oletan myös, että ohjelmapohjaista työtä kasvun saavuttamiseksi jatketaan. Nykyistä kaupunkistrategiaa on aktivoitu kolmella teemaohjelmalla. Vetovoimainen Vaasa -ohjelman tavoitteet ovat väestönkasvu ja työpaikkojen määrän kasvu. Hyvinvoiva ja osaava Vaasa -ohjelmalla on tavoiteltu onnellisia ja hyvinvoivia kaupunkilaisia. Hiilineutraali Vaasa 202x ohjelman tavoitteet ovat kertoneet siitä, että Vaasalle ei ole käynyt mikä tahansa kasvu, vaan kasvun on pitänyt olla kestävää.
II Nykyinen kasvutavoite on haastava seurannan ja arvioinnin näkökulmasta
Huomionarvioista on, että kaupunkistrategiassa ei ole haluttu tarkasti määritellä, mihin vuoteen mennessä Vaasa saavuttaa 100 000 asukkaan rajan. Kyseessä on tietoinen valinta, joka on antanut luottamushenkilöille ja viranhaltijoille väljyyttä ja pelitilaa toimia. On katsottu, että panostukset ohjelmien toteutukseen tuovat yleisesti kasvua ja houkuttelevat asukkaita. Toisin sanoen väestön oletetaan kasvavan, kun kaupunki toimii vastuullisesti tulevaisuuteen katsoen.
Kasvutavoite ilman tavoitevuotta tai osatavoitteita on tästä johtuen nähdäkseni hieman hämärä, ja se asettaa strategian seurannalle, arvioinnille ja julkisyhteisön vastuuvelvollisuuden todentamiselle haasteita.
III Väestöennusteet eivät ole pysyneet ajan tasalla
Kasvutavoitetta tulee kehittää ja tarkastella kriittisesti, sillä Vaasa on kasvanut huomattavasti väestöennusteita nopeammin. Väkiluku on kasvanut reippaasti viime aikoina, ja kaupungissa asuu nyt hieman yli 70 000 asukasta. Väkiluku kasvoi tammikuusta marraskuuhun 2024 yhteensä 1420 asukkaalla, pääosin maahanmuuton ja opiskelijoiden ansiosta. Vuonna 2023 kasvua oli 970 henkilön verran. Väestö kasvoi keskimäärin lähes 300 asukkaalla vuodessa vuosina 2000–2022. Hyvästä kehityksestä huolimatta kaupunki ei tule kuitenkaan lähivuosina saavuttamaan 100 000 asukkaan rajaa, ellei kuntaliitoksia toteuteta. Talousarviokirjan 2025 mukaisesti kaupungin trendisuunnite perustuu noin 450 asukkaan vuosikasvuun.
IV Kriittisen massan merkitystä ei saa unohtaa
Helposti voitaisiin tulkita, että kohdassa III kuvattu Vaasan suotuisa kehitys kasvun osalta olisi tulosta vain kaupunkistrategian onnistuneesta aktivoinnista. Asioita on toki tehty oikein, esimerkiksi strategiadokumentti on hyvä: se sisältää muun muassa stategiapolun, asiakasarvolupauksen, mahdollistavat tekijät ja strategiset kyvykkyydet. Mielestäni ei ole kuitenkaan kaupunkistrategiasta niinkään kiinni, miksi Vaasa on kasvanut ja vahvistunut. Kyseeseen on tullut kaupungin luontainen kehitys, jossa niin sanottu kriittinen massa, kuten energia-alan yritystoiminta ja yritysten investoinnit, ovat voimistaneet elinvoiman ja osaamisen kehittymistä. Näen, että Vaasan kaupunkistrategialla on onnistuttu suuntaamaan kehitystä ja työstämään sitä niin, että kaupunki on erottunut kilpailijoistaan ja onnistunut näyttäytymään houkuttelevalta muuttajien silmissä.
Ehdotukseni Vaasan strategisen kasvutavoitteen kehittämiseksi
Mitä Vaasan tulisi huomioida, jotta se voisi jatkaa menestyksekkäästi valitsemansa kasvun tiellä? Seuraavaksi esitän kehitysehdotukseni edellä kuvatulle kaupunkistrategian kasvutavoitteelle:
Kehitysehdotus I: Kokonaisyleiskaava 2040:n tulee varmistaa kestävän kasvun edellytykset
Voimakas kasvu synnyttää Vaasaan merkittävää asuntotuotannon tarvetta. Pohjolan energiapääkaupunki -vision toteuttamiseksi kaupungin tuleekin mielestäni varmistaa suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen jatkuvuus. Strategisena riskinä on, että asuntotuotannon mahdollinen riittämättömyys saattaa nopeastikin tyrehdyttää kasvun ja työvoiman saannin. Kaupungin talousarviokirjan 2025 mukaan ”asuntotuotanto on kuluvana vuonna lähes kokonaan pysähtynyt ja myös tulevina vuosina asuntotuotanto näyttää polkevan aika lailla paikallaan ja hidastaa siten väestönkasvua. Rakennusalan taantuma vaikuttaa myös kiinteistötoimeen, jossa myyntivoitot ja muut tulot kehittyvät heikosti.”
Vaasa on käynnistänyt kokonaisyleiskaava 2040 -päivitysprosessin. Tavoitteena on, että valtuusto hyväksyisi koko Vaasan kattavan yleiskaavan vuonna 2027. Yleiskaavoituksen tehtävänä on edistää kaupunkistrategian toteutumista ja kestävää yhdyskuntarakennetta.
Yleiskaava on mielestäni kasvun ja asuntotarjonnan varmistamisen näkökulmista kriittinen: siinä määritellään, kuinka kaupungin toiminnot, kuten palvelut, asuminen, työpaikat sekä viheralueet tulisi sijoittaa ja sovittaa yhteen.
Mihin kasvun painopistealueet sijoittuvat? Millaisia vetovoimaisia alueita tarvitaan eri alojen osaajille? Missä tulevaisuuden työpaikat sijaitsevat? Miten tulisi huomioida vieraskielisten palveluiden tarve?
Keskeinen kysymys kuuluu, kuinka suuren väestönkasvun Vaasan kokonaisyleiskaava mahdollistaa vuoteen 2040 mennessä? Entä mikä on arvio väestömäärästä vuosina 2030, 2050 ja 2060? Kaupunkistrategian tavoite Vaasasta 100 000 asukkaan suurkaupunkina olisi helpommin lähestyttävissä, seurattavissa ja arvioitavissa, kun asetettaisiin kasvun välitavoitteita eri vuosikymmenille.
Kehitysehdotus II: Kehitetään Vaasalle uusi väestösuunnitejärjestelmä
Yleiskaavaprosessin rinnalla tulisi käynnistää kaupungin väestösuunnitejärjestelmän kehitystyö. Ehdotan, että Vaasan uudesta väestösuunnitteesta laaditaan kaksi skenaariota. Varovaisessa kasvuskenaariossa tuleva väestönkasvu nojautuisi keskipitkän historiallisen ajanjakson kehitykseen sekä asuntotuotannon toteuman muutoksiin. Vahvassa kasvuskenaariossa kaavoitettu asuntotuotanto arvioidaan saavutettavan kokonaan. Tämä skenaario kuvaa siis kaavoitetun tuotannon eli Vaasan kokonaisyleiskaava 2040:n mahdollistamaa kasvua.
Laadukas väestösuunnitejärjestelmä ei ainoastaan palvelisi kaupungin palveluverkkosuunnittelua ja asuntopolitiikan edistämistä, sen avulla osoitetaan elinkeinoelämän toimijoille Vaasan kasvun kehitystä. Yritykset tarvitsevat toimintansa tueksi edes jonkilaista varmistusta siitä, että kaupunkiin on hyvä investoida.
Kehitysehdotus III: Luodaan kasvua panostamalla jatkossakin innovaatioekosysteemeihin
Yritykset luovat kasvua tarjoamalla uusia työpaikkoja. Yritys- ja työllisyysvaikutusten arviointeihin tulee panostaa, sillä niiden avulla ennakoidaan tulevaa kasvua, esimerkiksi Vaasan akkuarvoketjun toimijoiden odotetaan työllistävän 3000 työntekijää vuonna 2027.
Taloudellinen vauraus syntyy etenkin
paikallisella tasolla, yritysten innovaatioista ja investoinneista. Vaasa on markkinoinut menestyksekkäästi energiaklusteriaan ja seudun elinkeinoelämän elinvoimaisuutta.
Mielestäni kaupungin tulee jatkossakin toimia mahdollistajana, ekosysteemien verkostojen koordinoijana ja alustojen luojana – näin kasvua saataisiin tehokkaasti luoduksi kuitenkaan unohtamatta yritysten panosta kasvupolitiikalle. 100 000 asukkaan rajan saavuttaminen olisi Vaasalle varmasti kunnia-asia, ja kaupungin neuvotteluasema ja status valtioon nähden kohoaisivat epäilemättä kohisten. Valtio on historiassa liian usein kääntänyt Vaasalle selkänsä eikä se ole tukenut kaupunkia aina riittävästi rahallisesti. Innovaatiotoiminan ekosysteemisopimus 2021−2027 kertoo toki parantuneesta kaupunki-valtio-suhteesta.
Miten ja kenen kanssa kaupungin tULISI tehdä yhteistyötä ehdotusten toteuttamiseksi?
Kokonaisyleiskaava 2040 –päivityksessä Vaasa tekee yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Alueidenkäyttölain 62 §:n mukaan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaikilla kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavaprosessiin. Tavoitteena pitää olla onnistunut vuorovaikutus, joka antaa yleiskaavoittajille tietoa kaava-alueesta ja eri tahoille mahdollisuuden vaikuttaa yleiskaavan sisältöihin. Osallistuvia toimijoita on useita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on lueteltu suuri määrä sidosryhmiä: viranomaisosalliset, rajanaapurikunnat, Vaasan kaupungin luottamuselimet sekä muut osalliset. Vuorovaikutuksen järjestämisessä hyödynnetään erilaisia kyselyjä, työpajoja, tapahtumia, infotilaisuuksia ja videoita. Ehdotan hyödynnettäväksi myös uuden sukupolven fasiliointi- ja joukkouttamismenetelmiä työpajoihin sekä karttapohjaisia osallistumismetodeja, kuten Maptionnaire-kyselyjä. Mielipiteitä ja lausuntoja on kerätty OAS:stä, ja niitä tullaan keräämään myös tulevasta kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta.
Väestösuunnitejärjestelmän kehitystyössä ratkaisevaa on nähdäkseni väestösuunnitteisiin liittyvän erityisosaamisen hyödyntäminen. Kaupunki voi esimerkiksi harkita väestösuunnitejärjestelmän kilpailuttamista, ja edetä suunnittelussa valitun palveluntuottajan kanssa. Keskeistä on osallistaa työhön sivistyksen, konserniohjauksen ja kaupunkiympäristön toimialojen asiantuntijoita. Uusi väestösuunnite on tärkeä koko kaupunkiorganisaatiolle, esimerkiksi se palvelee investointien suunnittelua, palveluverkkotyötä, yksityiskohtaisempien palvelutarvelaskemien tekoa sekä strategian seurantaa.
Innovaatioekosysteemin edistäminen perustuu yhteistyömalliin, jossa tuodaan yhteen yritykset, tutkimuslaitokset, rahoittajat sekä TKI-toiminnan sidosryhmät. Vaasa on toivonut yhteistyötä energiajärjestelmiin, akkuarvoketjuun, marine-ratkaisuihin, energiajärjestelmän resilienssiin ja digitalisaatioon liittyen. Kaupungille yhteistyökumppaneita ovat paikallisessa johtoryhmässä VASEK, Oy Merinova Ab, Pohjanmaan liitto, Team Finland sekä seudun korkeakoulut. Valtiolta yhteistyöhön ja ohjaukseen osallistuvat Pohjanmaan ELY-keskus, OKM, TEM sekä YM. Yhteistyötä tehdään muun muassa rahoituksen koordinoinnin saralla. Ekosysteemisopimuksen mukaisesti ”kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60 % (EU ja valtio).” Oleellista on jatkaa hyvää yhteistyötä lisäksi C23-verkoston, kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän sekä Kuntaliiton kanssa.
Entä miten kehitysehdotusten onnistumista voitaisiin mitata?
Kokonaisyleiskaava 2040 -päivitystyössä onnistumista voidaan seurata kaavaprosessin eri vaiheissa edistymisellä. Seurannassa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkistrategian seurantaohjelmaa.
Väestösuunnitejärjestelmän kehittämistyövoitaisiin viedä esimerkiksi kaupungin mahdollisen tuloskortin yhdeksi prosessitavoitteeksi tai strategian seurantaohjelman kaupunkitasoiseksi tavoitteeksi. Tuloskortti pyrkii varmistamaan kaupunkistrategian toteutumisen mittaamalla toimintaa korjaavia erillistoimenpiteitä, jotka ovat kriittisiä strategian vision saavuttamiseksi. Seurantaohjelmalla voitaisiin puolestaan mitata väestösuunnitehankinnan elinkaaren eri vaiheiden toteutumista.
Innovaatioekosysteemisopimuksen kehittämishankkeita ja hankekokonaisuuksia voitaisiin mielestäni seurata ja mitata hankesalkulla, jota voisi hallinnoida Vaasan kaupungin projektitoimisto (PMO). Salkusta saataisiin nopeasti seurantatietoa siitä, mitä hankkeita on käynnissä, missä vaiheissa ne ovat, minkä tyyppisiä ne ovat ja miten niiden toimenpiteissä on edistytty. Salkun avulla päästäisiin kiinni hankekohtaisiin mittareihin. PMO voisi muodostaa laajempaa tiedolla johtamisen tilannekuvaa ekosysteemisopimuksen toteutumisesta johtoryhmälle.
Kaupunkitutkija verkoilla 